Kerra mää e aamul löytäny yhtä iha ehjää sukkaparii. Vetäsi sit jalkka sukat, misä oli toises piän reikä kantapää kohral, ajatteli, et ei se siält mihinkä näy.
En sit kuitenka muistanu, et mul oli hiaroja just saman päivän.
Ku mää makasi siäl hiarojapritsil, ni hiaroja (miäs) sanos, et: "Voi köyhää, ku sukkaki o rikki!"
Sillo mää muisti, et aijjuu, mul o reikä sukas! Hävetti, mut sit mää vaa sanosi sil, et se nyt oli niimpal piän reikä, ettei se mittä haitta. Vähä mää ihmetteli, ku hiaroja vaa nauro.
No, sit ku mää pääsi kotti, ni kattosi sukkaani. Se piän reikä oli päivä aikan kasvanu nii isoks, et koko mun kantapääni oli ulkon sukast! Ja sit munt vast hävettiki.

Ja mitä täst opita.
No, ainaki se, ettei ol yhrentekevä mitä aamul jalkkas vettä. Ja varmuure vuaks kannatta kyl katto vähä kummoset alusvaatteetki o pääl, ku koskaa ei voi tiätä mitä sattu.
Kyl hävettäis joutu vaik onnettomuute, ja sairaalaa muarottomiks venähtäneet vanhat äitiyskalsut jalas.